Hae
HeiBlondi

Plantaarifaskiitti vei pitkälle sairaslomalle

plantaarifaskiitti

Plantaarifaskiitti, supinaatiohäiriö ja jännetupin tulehdus… Näiden diagnoosien, sekä kainalosauvojen ja sairaslomatodistuksen kanssa lähdin lääkäristä kotiin muutama viikko sitten. Mutta mitä nämä vaivat käytännössä tarkoittavat ja miten ne oireilevat?

Miten plantaarifaskiitin oireet alkoivat?

Se alkoi raskausaikana. Viiltävä, kohtuuton kipu kummassakin kantapäässä aina liikkeelle lähtiessä. Pahimpia olivat yölliset vessakäynnit ja aamut. Kinkkasin hankalasti päkiöillä, kun kantapäät eivät kestäneet astua, tosin varpaille nousukaan ei oikein onnistunut. Kipu oli tuskallista, mutta häiritsi eniten vain ensimmäisillä askelilla ja vetreytyi siitä aina liikkeen jatkuessa. En siihen sitten kiinnittänyt sen enempää huomiota. Vaiva oli sitäpaitsi helppo kuitata raskauteen kuuluvaksi tai sen aiheuttamaksi. Mutta synnytyksen jälkeen se kipu vaan jatkui. Kun vauva täytti puoli vuotta, aloin vähän enemmän asiaa jo ihmetellä ja rupesin googlettelemaan asiaa. Nopeasti törmästin sanaan plantaarifaskiitti ja olin varma, että kyse on siitä. Kun vauva oli jo lähemmäs vuoden ikäinen, toisen jalan vaiva helpottui. Oli paljon helpompaa, kun vain toinen jalka kipuili. Sen kanssa selvisi paljon paremmin yöllä itkevän lapsen luo toiseen huoneeseen, vaikka se kipeä olikin. En sitten koskaan hakeutunutkaan lääkäriin, olihan vaiva jo helpottamaan päin.

Viime syksynä kipeän jalan oireet kuitenkin pahenivat. Kipu ei jäänyt enää liikkeellelähtökivuksi, vaan siitä tuli kokoaikaista. Pahimmillaan kipu oli iltaisin, etenkin työpäivien jälkeen. Marraskuussa säikähdin, kun huomasin, ettei pikkuvarpaani enää liiku. Kun yritin sitä liikuttaa, vain viereinen varvas liikkui. Lisäksi kävelyni muuttui kivun vuoksi jo niin paljon, että se alkoi häiritsemään itseänikin ja aiheutti minulle pahoja selkäkipuja. Tunsin käveleväni vinossa varoen toista jalkaa ja tunsin astuvani jalalla väärään asentoon. En kuitenkaan voinut muutakaan, olin niin kipeä. Joulukuussa kävin lääkärissä, ortopedillä. Sain jo arvaamani diagnoosin plantaarifaskiitti. Lisäksi jalassa oli supinaatiohäiriö, eli ymmärtääkseni astun jalalla isosti virheasennossa, vain jalan ulkosyrjällä (koska varon kantapäätä) ja otan painoa varpaille, mutta en pottuvarpaalle. Sain muutaman venyttelyohjeen, joiden kanssa lähdin kotiin uskoen, että vaiva helpottaa.

jatkuvaa kipua myös levossa

Joulun jälkeen oireet jatkoivat pahenemistaan. Jalkaan alkoi tulla jatkuvaa kipua, myös levossa. Sekä sellaisia kipu vihlaisuja, nekin ihan levossa. Aloin huomaamaan, että kipristän varpaani vasaravarpaiksi kaikilla askelilla, sillä askellus teki kantapäälle niin kipeää. En kivultani pystynyt enää mihinkään muuhun kuin töihin. Töiden jälkeen en pystynyt laittamaan edes tiskejä, sillä käveleminen oli mahdotonta. En ole kuukausiin käynyt lasten kanssa puistossa, tai muutenkaan juuri ulkoillut. En voi kuvitellakaan lähteväni lenkille, sillä vaikka lenkki menisi hyvin, sen jälkeen en loppupäivänä kävelisi. Kaikki normaalit arjen toiminnot ovat tulleet mahdottomiksi. Niinpä varasin uuden lääkäriajan, tällä kertaa fysiatrille. Toivoin saavani lähetteen fysioterapiaan, sillä koin, etten omin avuin jalkaa saa jumpattua kuntoon.

plantaarifaskiitti, sairasloma ja pitkä kuntoutus

Tällä kertaa uusi lääkäri kohtasikin minut ihan eri tavalla ja halusi tutkiakin kunnolla. Olin odottanut vain lähetettä fysioterapiaan, minkä kyllä sainkin. Yllätyksekseni minulle kuitenkin määrättiin myös alkuun kolmen viikon sairasloma, säännöllinen vahvempi tulehduskipulääkitys, magneettikuvaustutkimus, sekä suurimpana yllätyksenä kainalosauvat. Yhtä aikaa olin järkyttynyt siitä, että vaiva on oikeasti näinkin ”vakava”, kun olin sen kanssa niin kauan sinnitellyt. Samaan aikaan kuitenkin olo oli tosi helpottunut, nyt ainakin sain apua ja jalka ehkä tulee vielä kuntoon.

Magneettitutkimus paljasti, että jalassa on plantaarifaskiitin ja supinaatiohäiriön lisäksi jännetupin tulehdus (en ole tiennyt, että sellainen voi olla myös jalassa!), sekä erittäin paljon nestettä ja turvotusta nivelissä, johtuen todennäköisesti pitkäaikaisen kivun aiheuttamasta ärsytyksestä ja rasituksesta. Ei siis kuulemma ihme, että olen ollut niin kipeä.

Tällä hetkellä on menossa sairaslomani kolmas viikko ja sitä juuri jatkettiin ainakin kaksi viikkoa eteenpäin, joten pakkohan se on uskoa, ettei tämä ihan pikkujuttu enää olekaan. Vaikka plantaarifaskiitti yleensä on vaiva, joka kestää ehkä joitain kuukausia ja vaatii jalan jumppaamista ja venyttelyä, eikä tarvitse sen isompaa hoitoa, voi näköjään joskus käydä myös näin. Vaiva pitkittyy, pahenee, ja aiheuttaa muitakin vaivoja. Tän tiedän ens kerralla. Ehkä nyt lupaan itselleni, ettei kaikkien vaivojen kanssa tarvi jäädä aina yksin vaan lääkäriin on lupa mennä aiemmin!

Onko teillä kokemusta pahaksi päässeestä plantaarifaskitiista? Palailen kertomaan oman jalan kuntoutumisesta taas myöhemmin.

 

<3 Heini

5 kommenttia

  1. Johanna kirjoitti:

    Mulla on ollut kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla tosin juoksusta aiheutunutta. Ensimmäisellä
    Kerralla kesti tosi pitkään tosin melko lievänä ( juoksin esim. puolimaran plantaarifaskiitissa minkä jälkeen jalka toki oli paljon pahempi). Ensimmäinen plantaarifaskiitti parani vasta sillä että raskauduin ja juoksut väheni. Toisella kertaa plantaarifaskiitti ilmaantui pari viikkoa ennen elämäni ensimmäistä maratonia. Järkevää olis tietysti ollut jättää koko maraton väliin mutta kun siihen oli yli puoli vuotta treenattu niin en malttanut. Otin ennen maratonia jalkaan Shockwave hoitoa ja siitä tuntui olevan apua, lisäksi kinesioteippasin jalkoja(YouTubesta löytyy ohjeita ja ekan teippaukset teki fyssari). Maratonin jälkeen jalat oli ( yllätys yllätys) todella kipeä. Yritin yhden päivän käydä töissä kipeällä jalalla ja sitten kävin lääkärissä. Sain vahvemmat kipulääkkeet ja pidin muistaakseni kaksi päivää saikkua. Lopulta en kipulääkkeitä jurikaan käyttänyt ja toinen plantaarifaskiittikin parani yllättävän nopeasti. En tiedä mikä oli erona ensimmäiseen kertaan kun parani nopeammin vaikka olikin paljon pahempi. Tein runsaasti venytyksiä jalalle ja teippailin. Jos rahasta ei ole kiinni sinuna kokeilisin vielä tuota shockwawea ainakin. Pitäisi olla ohan ”tieteellinen” hoito eikä mitään hölynpölyä. Tosin en tiedä sen vaikutuksista noin pitkittyneestä tilanteeseen.

  2. heinihannila kirjoitti:

    Kiitos kommentista 🙂 Kiva, että oot hyötynyt tosta shockwave hoidosta, fysioterapeutti siitä mulle puhuikin. Pitää laittaa mietintään, jospa kokeilisin! Huippua, että sää oot päässy vaivasta eroon eikä oo pitkittynyt.

  3. Jalkakipu kirjoitti:

    Hei! Minulla melkein täsmälleen sama historia jalkojen kanssa kuin sinulla! Puoli vuotta kipua joka vaan paheni ja eilen kävin ortopedilla. Kaksi viikkoa sairaslomaa, kepit ja tulehduskipulääkekuuri. Paraniko sinulla vaiva kokonaan sairasloman aikana? Todella vaikeaa uskoa että niin kauan kestänyt kipu helpottaisi (ja pysyisi poissa) pari viikon levon jälkeen….

    • heiblondi kirjoitti:

      Hei. Pahoittelut, että minulla on jäänyt vastaamatta viestiisi. Ei todellakaan parantunut kipu sairasloman aikana, mutta kun lopulta sen yli kuukauden olin poissa töistä niin kyllä se pahin sitten helpotti. Mutta kuukausia vielä kesti sen jälkeenkin. Epäilen, ettei se kenelläkään niin nopeasti parane, mutta varma en ole. Tsemppiä sinne kipujen kanssa!

  4. Helmi Kuukka kirjoitti:

    Kaksi vuotta sitten oikeassa kantapäässä Plantaarinen faskiitti. Kivut kestivät pari kk. Kerran kävin fysiatrilla.
    Konkkasin ne kuukaudet.
    Nyt vasen kantapää todella hankala.
    Tunnistin oireet aiemmasta kerrasta. Miten ilmeni: Kävelin nopeaan piikkikengillä kanta edellä liikaa jäärouheisilla kaduilla edellisellä viikolla(kävelyä oli aiemmalla viikolla paljon, 6-7 km/ pvä.. Hirveä kipu iski yhtenä maanantaipäivänä kantapäähän kesken työmatkan kotiin kävellessäni.. ( työpaikkalääkäriä osa- aikaisella avustajalla ei ole)
    Soitin seur pnä terveyskeskukseen, koska en voinut astua jalalla kannalla lainkaan polttavan ja pistävän kivun takia.. sain diagnoosin Plantaarinen faskiitti puhelimitse ja lepo- ohjeet, venytysohjeet tunsin ennestään. Ei sairaslomaa. Pari pv myöhemmin kävin kuitenkin linkaten jonottamaan terveysaseman luukulla jonkun lääkärin keskustellakseni kivuliaasta vaivasta, en päässyt sinne lääkärille saakka . Hoitaja luukulla ei pitänyt vaivaa sen arvoisena. Kävi pyytään ainoastaan kipulääkereseptin apteekkiin. Minulla vähän erikoisempi vaiva: Todella vanhan leikkauksen jälkitilan aiheuttamien jalkaterän asentovirheiden takia ( vasaravarpaat, jalan holviayritetään pidentää ja madaltaa muodoilluilla jalkapohjatuilla), räätälöidyt pohjalliset talvi/ nastakenkien sisällä minulla, en päässyt näyttämään, ei tutkittu.
    Käyn vielä eläkeläisenä osa- aikatöissä ja joudun kävelemään vajaa 3 km töihin suuntaansa. Seison työssäni ja liikun kodinhoitohommissa, kokkaan ym. Jalkoja tarvitsen. Autoa ei ole, eikä kyydittäjiä tai pyörää ole. Bussi ei kulje kovin lähelle hommiin.
    Tuska kantapäässä on sietämätön noin 500 m kävelyn jälkeen. En tiedä mitä tehdä enää. Kipulääke päällä, venyttelen varpaita ylös ja lepuutan välipäivinä jalkaa. Pidän välillä kompressorisukkaa jalan tukemiseksi. Nyt menossa yhdeksäs päivä kipulääkkeellä.
    En haluaisi syödä pillereitä pitkään.
    Haluaisin päästä asiantuntijan pakeille julkisella puolella. Plantaarinen faskiitti voi kestää. Vakuutuskaan ei korvaa vanhojen sairauksien aiheuttamia asentovirheistä johtuvia vaivoja, sen tiedän. Yksityinen lääkäri, fysiatri taitaa olla kallis. Onko hyviä neuvoja antaa kellään?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *