Hae
HeiBlondi

Joko teidän lapset ovat talviajassa?

31/10/2021

Monelta teillä herättiin tänään?

Jälleen koitti se yksi kalenterivuoden turhimmista päivistä, kun kalenterissa lukee ”talviaika”, ja on aika siirtää kelloja. Tällä kertaa kelloja siirrettiin tuntia taaksepäin, mikä on varmasti monen pikkulapsiperheen painajainen. Ennen sitä olisi hyppinyt riemusta: ”jee tunti lisää unta”. Vaan ei päde enää, ei ainakaan meidän lasten kanssa. Meillä asuu kaksi aamuvirkkua taaperoa, joilla on aina olleet omat sisäänrakennetut kellot. Jos joskus ollaan illalla nukkumaanmenoa venytetty syystä tai toisesta, ei se ole aamussa näkynyt ainakaan niin, että lapsia olisi nukuttanut pidempään. Ennemminkin päin vastoin. Tällä kertaa siis aloin valmistautumaan kellojen siirtoon hyvissä ajoin, sillä suunnitelmissa ei ole jatkossa herätä lasten kanssa jo viideltä aamulla.

Jo 1,5 viikon ajan ollaan pikkuhiljaa venytetty lasten nukkumaan menoa. Ensin kymmenen minuuttia ja parin päivän välein aina vähän enemmän. Aamuja ollaan pyritty venyttämään niin, ettei olla annettu nousta ylös ihan niin aikaisin ja yritetty vain nukuttaa takaisin jos ovat liian aikaisin heränneet. Eiväthän he takaisin ole nukahtaneet, mutta maanneet kuitenkin pimeässä. Nämä keinot alkoivat tuottamaan tulosta ja viimeisinä aamuina ennen kellojen siirtoa meillä nukuttiin jopa yli seitsemään (kun ennen herätty aina kuudelta). Toki illalla sitten onkin mennyt kymmeneen asti toisen kanssa, joten iltapalan on itse saanut syödä samalla kun on pessyt hampaita jo toinen jalka sängyssä – omaa aikaa ei siis ole juuri jäänyt..

Tänään koitti totuuden hetki, kun kelloja rullattiin tunti taaksepäin yöllä. Ja kyllä vain, meillä noustiin tasan 6:00, eli vanhaa aikaa seitsemän! Tunti ollaan siis onnistuttu rytmiä venyttämään. Jopa päikkärit tulivat taas oikeaan aikaan. Ehkä tästä 1,5 viikon urakasta oli siis todellakin hyötyä! Jos kelloja joutuu taas keväällä siirtelemään (toivon todellakin, että tästä jo luovuttaisiin), niin aion kyllä ehdottomasti valmistautua siirtoon taas hyvissä ajoin.

Mites teillä? Siirtyykö lasten rytmi helposti vai löytyykö teidänkin lapsilta omat sisäiset kellot, joita on vaikea huijata?

 

 

<3 Heini

 

Lapsen pitkittynyt flunssa

26/10/2021

Varmaan jokainen vanhempi tietää sen stressin, mitä lapsen sairastaminen tuo mukanaan. Valvotut yöt, olemattomat päiväunet, nälkäinen lapsi, jolle ei ruoka maistu ja itkuinen lapsi, joka vaatii vain syliä. Puhumattakaan siitä huolesta, mitä lapsen sairastaminen aiheuttaa. Osalla, kuten minulla, kaiken tämän ihanuuden kruunaa työpaikka, jossa pitäisi kyetä käymään ja poissaolot lapsen sairastamisen takia ahdistaa.

Meidän lapset on aina olleet melko terveitä ja sairastaneet tosi vähän! Nyt sitten ilmeisesti kärsitään kaikkien vuosien edestä. Meillä on nimittäin sairastettu jo 7 viikkoa putkeen! Ensin itse toin tämän taudin töistä ja sairastin sen itse (kyseessä voi lääkärien arvailujen mukaan olla rinovirus, mutta varmuutta tästä ei ole). Viikon päästä omasta sairstumisestani esikoinen sairastui, hänellä valui vain vähän nenä kaksi päivää, ei muuta. Mutta jälkitautina sai korvatulehduksen ensimmäistä kertaa elämässään ja tuo vaati kaksi antibioottikuuria parantuakseen. No sitten sairastui nuorempi lapsista, ja tässä sitä on sitten oltukin jo 5,5 viikkoa hänen kanssaan.

Mitä oireita yksivuotiaallamme on?

Eemillä ei ole kertaakaan tänä aikana ollut kunnolla kuumetta. Lämpöilyä sen sijaan useinkin. Koko tämän ajan oireena on ollut räkäisyys ja itkuisuus, sekä viikko sitten alkanut yskä. Jatkuvasti hieroo korvia ja päätä ja selkeästi on kipeä ja korvissakin painetta, mutta tulehdusta ei ole. Panadolia ja Buranaa on kulunut pelottavan paljon tänä aikana. Lääkärissä ollaan käyty moneen kertaan, ihan vain varalta. Ja koskaan muuta ei ole ilmennyt kuin tuo räkäisyys. Koko tänä aikana on muutaman kerran vointi näyttänyt vähän paremmalta ja ollaankin jo ajateltu Eemin vihdoin paranevan. Hoitoonkin viety, josta taas soitettu hakemaan itkuinen poika kotiin.

Vihdoin viime viikolla Eemi pääsi hoitoon, edelleen räkä ja yskä vaivaa, mutta koska on ollut reipas ja itkuisuus viimein pois, niin hoitoon saa mennä. Harrastukset ja ystävien näkeminen ei silti edelleenkään onnistu.

Voitte kuvitella, kuinka olen jo huolissani siitä, ettei Eemi parane. Google on laulanut tänä aikana paljon. Tuntuu oudolta, että toinen sairastaa näin pitkään pelkkää räkätautia ilman taukoa. Mutta täytyy luottaa lääkäreihin. Kuulemma tämä syksy on koronan aiheuttaman puolentoistavuoden eristyksen takia pahempi kuin yksikään koskaan aiemmin. Korona-aikana kun ei perus flunssatkaan ole kiertäneet ja lasten vastustuskyky on nyt alentunut. Tästä syystä lapset sairastavat nyt ennätysmäärät ja tällaista sitkeää flunssaa on liikenteessä. Huomattu on! Nyt toivotaan, että Eemi pian paranee ja me muut ei sitten heti tulla sairaaksi.

Miten teillä muilla on tämä syksy mennyt sairastelujen kanssa? Onko täällä muita toivonsa menettäneitä?

 

<3 Heini